Huolimatta siitä, että raskaaksi tuleminen on enemmän tai vähemmän arpapeliä, olen kovasti käynyt mielessäni läpi syitä siihen, miksi juuri tämä neljäs inseminaatio tuotti toivotun tuloksen. Mikä tässä neljännessä kerrassa oli erilaista niihin kolmeen aikaisempaan, epäonnistuneeseen verrattuna?

Viisi akupunktiokertaa kolmannen ja neljännen inssin välissä jumiutuneiden hartioiden/niskan takia.

Syksyn pitkäkestoisesta flunssasta ja yskästä tokeneminen antibioottien avulla kolmannen ja neljännen inssin välissä.

Kukaan (minä, mies, lääkäri) ei enää kokenut inssejä kannattaviksi, ennen neljättä inssiä päätettiin että sovittua viidettä inssiä ei sitten enää tehdä kun ei se onnistu kuitenkaan, siirrytään vaan suoraan IVF:ään.

Selkeät oviskivut jo inssiä edeltävänä iltana - inseminaatiossa lääkäri kertoi munasolun olevan juuri sopivasti matkalla munajohtimessa.

Varsinkin kolmannessa inssissä munarakkula ei meinannut millään kasvaa tarpeeksi isoksi Puregonista huolimatta, joten jouduin pistämään lisää ja lisää ja käymään ultrassa parin päivän välein uudelleen ja uudelleen. Tässä neljännessä inssissä ajoitus toimi hyvin, kävin seurantaultrassa vasta kp 12 ja tuolloin voitiin suoraan sopia inssi parin päivän päähän.

Jumppien ym. syyskausi alkoi jälleen kesätauon jälkeen ja sairasteluista selvittyäni pääsin liikkumaan jälleen enemmän. Tänä syksynä aloitin uutena lajina pilateksen, johon olen aivan rakastunut.

En yleensä juo alkoholia käytännössä ollenkaan, mutta neljättä inssiä seuraavana päivänä hörpin hiljalleen n. tölkillisen lonkeroa. (Ja podin hirveitä omatunnon tuskia myöhemmin.)