Pahoinvointia ei ole ollut juurikaan melkein pariin viikkoon, ja tällä viikolla pahin väsymyskin on hellittänyt. Ihan normaali olo ei ole edelleenkään ja äkkinäiset tai ajattelemattomat liikkeet aiheuttavat tuolla rintavarustuksen tienoilla muistutuksen oireista. Silti luonnollisestikin olen aivan varma, että oireiden näin selkeä väheneminen jo näin aikaisessa vaiheessa ei voi olla hyvä merkki. Hienoa, ultraanhan on vielä kaksi viikkoa...

Se, miksi halusin oikeastaan tulla blogia päivittämään, liittyy siihen, että katsoin juuri nauhalta eilisen Korkojen kera -ohjelman. "Kansanedustaja Antti Kaikkonen paljasti Korkojen kera -lähetyksessä, että sai vaimonsa Satu Taiveahon kanssa pyörtävän päätöksen hyvässä tuulessa olleelle adoptio-oikeudelle." Satuhan on lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n hallituksen puheenjohtaja ja pariskunta on mielestäni ihanasti julkisuudessakin tuonut esille lapsettomuuttaan ja adoptioprosessiaan. Kyllä itku pääsi kotisohvalla, kun Antti melko lohduttoman kuuloisena kertoi, että vaalirahasotkujen takia heidän adoptioprosessinsa tyssäsi kokonaan, mikä käytännössä tarkoittaa oikeudenkäyntien venymisen ja mahdollisen tuomionkin takia sitä, että heille ei adoptiolastakaan tule koskaan.

Ymmärrän kyllä, että adoptioprosessissa ollaan hyvin tarkkoja adoptiovanhempien kanssa, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että tuollaiset "paperisotkut" vievät adoptiomahdollisuuden kokonaan. Samaan aikaan kaikenlaiset juopot ja narkkarit sikiävät ihan omin lupineen niin paljon kuin huvittaa ja maailmassa on orpoja lapsia vaikka kuinka paljon. Olisi aivan eri asia, jos syyte olisi tullut jostain rattijuoppoudesta tai pahoinpitelystä, mutta eihän nyt jonkun säätiön sääntöjen tulkintaongelma liity mitenkään siihen, onko kyseinen henkilö sopiva vanhemmaksi! Ei heiltä olemassaolevaa lastakaan pois vietäisi sen takia. Kuten Anttikin sanoi, niin erityisen kohtuutonta tämä on Sadun kannalta, koska hänellä ei tietenkään ole osaa eikä arpaa näihin säätiön sotkuihin.

Vaikken pariskuntaa henkilökohtaisesti tunnekaan, niin tuntuu aivan todella pahalta heidän puolestaan ja toivon ihan tämän adoptiohelvetin takia, että Antti todettaisiin syyttömäksi niihin sotkuihin. Eiköhän heille ole jo aivan tarpeeksi paljon tullut paskaa niskaan.