Viime yönä olin jo ihan varma, että nyt se alkaa. Illalla kiristi mahaa jotenkin tosi napakasti (mutta ei edelleenkään kipeästi) ja vähän selkääkin särki. Heräsin puoli kahden aikaan kaikin puolin outoon oloon, muksu möyrysi mahassa ja nivuset vihloivat. Hetken päästä jo sitten sattui ihan reippaasti, enkä oikein tiennyt olisinko ollut paniikissa siitä, että nyt se alkaa vai onnellinen siitä, että nyt tuo tulee ulos tuolta. Ehkä minuutin kivun jälkeen olo hellitti, mutta n. 10 minuutin pötköttelyn jälkeen sattui taas hieman lisää, ei kylläkään yhtä kauaa ja yhtä kovaa. Sen jälkeen könysin pissalle (miten pystyikin olemaan niin julmettu pissahätä vaikka vain puoltatoista tuntia aiemmin olin käynyt vessassa!) ja takaisin sänkyyn, tuumailin että en herätä miestä ja koitan itsekin nukkua ja levätä, jos sitten päivä ja mahdollisesti seuraava yökin menee synnytellessä.

Ja sitten havahduin seuraavan kerran vasta miehen heräillessä töihin, ja olo on taas ihan normaali.