Vajaa vuosi sitten päädyin muun viestittelyn lomassa erään ihmisen kanssa keskustelemaan lisääntymissuunnitelmista. Kyseinen henkilö on suunnilleen minun ikäiseni ja olemme tutustuneet erään harrastuksen tiimoilta. Keskustelumme ovat pysyneet pääosin harrastukseen liittyvissä aiheissa ja sen tiimoilta olemme joitain kertoja vierailleet toistemme luona. Joistain puoliksi vitseinä heitetyistä "pitäishän teidänkin jo mennä naimisiin ja tehdä lapsia" -tyylisistä kommenteista päädyimme ihan vakavaan keskusteluun ja huomasimme molemmat olevamme samassa tilanteessa: harkitsemassa lähiaikoina pillereiden lopettamista.

Nyt hänelle on ilmestynyt kaksi viivaa, joten kateellisena pidän kovasti peukkuja! Sivumennen mainitsin myös, että perässä tullaan toivottavasti pian, vaikka kroppa vähän oikutteleekin. Hän on ainoa, joka tietää tästä projektista yhtään mitään, mikä on hassua (mutta mukavaa!), koska muuten emme tunne kovin läheisesti.

Mistä päästään siihen, että pientä ihmettä tarvittaisiin, jotta tästä kierrosta tärppäisi. Mies on luuhannut töiden jälkeen erinäisissä hommissa pitkin kyliä, minkä takia minä olen ollut huonolla tuulella. Olen yleensä ehtinyt jo nukkumaankin ennen hänen kotiutumistaan eikä hän ole minua sitten herätellyt. Avauduinkin asiasta jo närkästyneenä (luuleeko se, että huvikseni kerron hänelle kiertoni aikataulusta?!) ja sain vastaukseksi "ei vaan ole tehnyt mieli". Lupasi kyllä yrittää korjata tilanteen viikonlopun aikana, kun tarpeeksi selitin ensinnäkin ihan rehellisestä seksin puutteesta ja toiseksi siitä, että kun kroppani ei kerran toimi ihan normaalisti muutenkaan, niin kyllä jokainen kierto pitäisi koittaa kuitenkin hyödyntää, jotta tiedettäisiin, että kyse ei ole yrityksen puutteesta, mikäli en raskaaksi tule. Ei se kuulemma niin vastenmielistä touhua ole, vaikkei juuri sattuisikaan päällimmäisenä ajatuksissa olemaan. Lucky me...