Ihan hirveästi onnitteluita edellisen viestini kommenteissa, kiitos kaikille! Olen ihan hämilläni - olen kyllä huomannut että kävijälaskuri viilettää ihan hurjissa lukemissa, mutta en ole luottanut siihen kun kommenteissa muuten on niin hiljaista. Näköjään tätä kuitenkin seuraakin oikeasti aika moni, wau.

Melko epäuskoinen fiilis on. En eilen ehtinyt kauppaan tai apteekkiin ja viikonloppu ollaan reissussa, mutta maanantaina aion käydä ostamassa raskaustestin (tai useammankin) ja testailen sitten vielä jonkun satatuhatta kertaa uudestaan. Niin paljon on tullut luettua aiheeseen liittyviä blogeja ja Simpukka-lehteä ja kaikkea, että päällimmäisenä melkein on mielessä että KUN tämä jotenkin epäonnistuu ja tulee keskenmeno... Varovasti kuitenkin miehen kanssa ollaan koitettu mietiskellä, että miten kerrotaan vanhemmille ja muille lähisukulaisille (siinä on ystävänpäivä aika houkuttelevasti käsillä, kun se maaginen 12 viikkoa tulee täyteen) ja että jospa nyt edes yhden jonkun vauvajutun kävisi ostamassa.

Oireita mulla ei tule menkoistakaan (paitsi kivut juuri silloin kun vuoto alkaa), niin eipä ainakaan vielä tule raskaudestakaan. Paitsi vessassa ramppasin eilen illalla ja parin edellisen yön lisäksi viime yönäkin, mutta alan melkeinpä kallistua vaihtoehtoon virtsatientulehdus kuin vaihtoehtoon raskausoireet.

Lapsettomuuspolille soitin tänä aamuna ja onneksi sieltä vastasi toivomani hoitaja, jonka kanssa enemmän olen ollut tekemisissä (kokonaista kaksi vaihtoehtoa siellä yleensä onkin, jotka ovat vastaamassa). Hän onnitteli tosi ilahtuneena (viimeksi negatiivisesta tuloksesta raportoidessanihan hän sanoi että oli ihan varma että meillä olisi nyt tärpännyt kun kuulostinkin jotenkin iloiselta) ja tuumasi, että eikös teille jo suunniteltu IVF:ää seuraavaksi niin se taisi säikähtää siitä. Seitsemäs raskausviikko on tarjolla juuri joulun alla (tähänkin mun tekisi mieli joka kerta lisätä "...jos sinne asti päästään") ja ultraan pääsen mukavasti vapaapäivän kunniaksi aatonaattona. Miehelläkin on silloin vapaata, niin kerrankin päästään yhdessä paikalle ilman että kummankaan tarvitsee kikkailla työaikojen suhteen ja korvat heiluen keksiä töissä selityksiä poissaololle.

Laskurit tarjoavat lasketuksi ajaksi 9.8.2012. Kerrankin toivoisin ettei heinäkuukaan olisi kovin helteinen... :)

(En tiedä miten nyt otsikoisin nämä kirjoitukset. En mä mitään raskausviikkoja osaa laskea.)