Käytiin tokaa kertaa neuvolassa. Oma terveydenhoitaja oli saikulla, toinen otti meidät vastaan ja tykkäsin siitä paljon enemmän kuin omasta. Lopulta ei tullut edes kysyttyä että kummalle se seuraava aika nyt sitten varattiin ja ärsyttää.

Verenpaine oli pysynyt samoissa, eli on hieman alhainen, mutta ei mitään hätää. Hemoglobiini oli laskenut sieltä jostain 150:stä reiluun 130:een, silti siis edelleen hyvä. Paino oli suunnilleen samoissa kuin viimeksi, 100 g oli laskenut. Edellisestä neuvolasta on siis vajaa 2 kk.

Vauvan sydänääniä kuunneltiin ekaa kertaa, löytyi ihan helpolla ja kuulosti kyllä vekkulilta. Syke oli 140.

Napakorun kohtaloa mietiskelin jo paaaaaaljon ennen raskaaksi tuloa. Sain nyt terveydenhoitajalta ohjeistukseksi ottaa se pois ennen rakenneultraa, kun siellä eivät kuulemma tykkäis siitä. Siinä vaiheessa kohtu on noussut jo sinne navan tasalle, joten koru on todennäköisesti tiellä. Arveli myös, että helpompi se on nyt ottaa pois ennen kuin maha kovin paljon kasvaa, iho pingottuu ja korun reiät venyvät. Käski ainakin aloittaa henkisen valmistautumisen tähän, kun hieman järkyttyneenä kerroin korun olleen paikallaan yli 10 vuotta.

Rakenneultraan onkin nyt sitten vielä suunnilleen kuukausi, ja seuraava neuvola on huhtikuun alussa. Siellä sitten saadaan kaikki Kelan lappuset. Kuvittelenko vain, vai onko meillä jotenkin tosi harvakseltaan näitä neuvoloita ja lääkäreitä? Ekalla neuvolakäynnillä sanottiin että neuvolassa käydään n. kerran kuussa, ja nyt näyttäisi tahti olevan ennemminkin kahden kuukauden välein. No, kaipa tää tahti tästä kiristyy lähempänä H-hetkeä.