Ensinnäkin. Menkat on olleet tosi vaisut. Ei kipuja, ei vuotoakaan kummoisesti. Jännää.

Toiseksi. Laitoin eilen mieheni Puregon-reseptin ja Kela-korttini kanssa apteekkiin. Siellä sitten hänelle kerrottiin, ettei tuota Puregonia ole sellaisessa paketissa olemassakaan, kuin lääkäri oli reseptiin kirjoittanut (150IU), ja mies sieltä sitten soitteli sormi suussa, että onko siitä jotain muuta ohjeistusta. No eihän siitä tietenkään ole, eikä apteekin täti voinut sillä reseptillä antaa samaa lääkettä eri pakkauskoossa (varsinkaan kun heillä ei semmoista hyllyssä ollut).

Tänään sitten aamulla soitin lapsettomuuspolille ja aiheutin puhelimeen vastanneelle hoitajalle hyvät naurut, kun kerroin tilanteesta. Arveli lääkärin olleen pahasti ajatuksissaan reseptiä kirjoittaessa ja lupasi pyytää häntä laittamaan puhelinreseptin apteekkiin, jossa jo tiesin olevan sitä valmiina hyllyssä.

Iltapäivällä menin sitten apteekkiin ja kas ihmettä kun se puhelinresepti oli jopa soitettu sinne - olin aivan varma, että sekin menee pieleen. Rupesin siinä sitten kyselemään farmaseutilta, että mitenkäs kun mulla on annostuksesta tämmönen ohje, niin vaikuttaako tämä muutos nyt jotenkin (onko se aine jotenkin eri vahvuista nyt) vai onko kyse tosiaankin ainoastaan pakkauskoosta, mutta hän oli pihalla kuin lumiukko. Sai kuitenkin lopulta sanottua, että niin siis on tämä ihan samaa ainetta, pakkauskoko vaan on eri, eikä se lääkärin kirjoittama pakkaus olisi riittänyt edes tähän yhteen kiertoon. Mahtavaa.

Maksuvaiheessa hän totesi, että onpahan aika arvokasta lääkettä, onneksi tästä saa Kela-korvauksen. Niin, Kela-kortti luonnollisestikin oli jäänyt miehen lompakkoon... Sain kuitenkin tällä selityksellä sen Kelan osuuden (42 %) jo pois hinnasta, joten maksettavaa jäi "vain" 180 euroa(!!!). Huh huh. Tuosta paketista kyllä nyt sitten jää ylikin sitä lääkettä.

Nyt harkitsen vakavasti, että loput tästä aprillipäivästä vietän neljän seinän sisällä.